Koiton Laulun logo
 

Ajankohtaista
Koiton Laulu
Historiaa
Harjoitukset
Johtaja
Tarvitsetko esiintyjää?
Mukaan laulamaan!
Kuvat
Äänite/julkaisuluettelo
Yhteystiedot

Kuorolaisille

 

in English


 

Koiton Laulu
ole mulle hellä... © 2002

Koiton Laulu

Koiton Laulu - Yhteislaulun ilosta ja ihanuudesta

Helsinkiläinen sekakuoro Koiton Laulu on perustettu olympiavuonna 1952 Raittiusyhdistys Koiton nuorisokuoro -nimisenä. 1960-luvun puolella kuoro vaihtoi nimensä Koiton Lauluksi. Kuorolla on ollut vankka aatteellinen tausta ja Koiton Laulun nimi liitetään edelleen vahvasti suomalaiseen poliittiseen laululiikkeeseen, jota kuoro oli omalta osaltaan luomassa. Ohjelmisto on ollut ennakkoluulotonta, vaativaa ja monipuolista; tilausteosten sekä kantaesitysten määrä lienee ainutlaatuista suomalaisessa kuoromusiikissa. Monipuolisuudesta kertoo myös kuoron johtajien rivistö: mm. Toni Edelmann, Kaj Chydenius, Eric-Olof Söderström, Antti Äärimaa, Maritza Núñez, Monna Kamu, Matti Perttula, Jussi Tuurna, Thomas Regelski, Iiro Ollila, Reijo Aittakumpu, Jouni Bäckström, Kaapo Ijas ja Tomas Takolander kevät 2015 ja 2017—2022. Syksystä 2022 lähtien kuoroa johtaa teatterimuusikko, musiikkipedagogi Petri Tiainen.

Koiton Laulun erityinen vahvuus ovat sen jäsenet, jotka ovat vahvasti sitoutuneet kuoron toimintaan. Koossapitävänä voimana on musiikillisen kunnianhimon lisäksi vilkas ja kiinteä ystäväverkosto, jossa keskinäisiä ystävyyssuhteita on erään kuorolaisen laskujen mukaan yli 900.

Kuoro on yhteisö, jossa nuorin jäsen on parikymppinen, vanhin yli kuudenkymmenen, jossa monet ovat viettäneet puolet ikävuosistaan, josta muutama on löytänyt aviopuolison ja jossa talkootyötunneista ei juuri murista. Kuoron järjestämät erilaiset illanvietot vierailevine esiintyjineen ovat kuorolaisille mieluisa (ja meluisa) tapa tukea kuoron toimintaa.

Koiton Laulu on harrastajavoimin edistänyt suomalaisen kuoromusiikin kehittymistä. Yhteistyö nykysäveltäjien ja runoilijoiden, sekä suomalaisten että ulkomaisten, kanssa on ollut eräänä johtavana periaatteena. Kuoro on tehnyt useita tallenteita ja pyrkinyt näin tukemaan suomalaista sävellyskulttuuria. Kuoromusiikin käsitettä on laajennettu myös yhteistyöllä muiden taiteenlajien kanssa.

Tietoisku

  • perustettu Helsingissä vuonna 1952 Raittiusyhdistys Koiton nuorisokuoroksi
  • 1963 nimeksi Koiton Laulu
  • osa 1970-luvun poliittista laululiikettä
  • nykyisin yli 60-henkinen aktiivinen sekakuoro
  • ohjelmistona mm. suomalaista nykymusiikkia sekä poliittisen laulun klassikoita ja uusia tuulia
  • Koiton Laulun äänite- ja julkaisuluettelo
  • Koiton Laulun säännöt

Johtajia

Reino Sandell 1952–1954, Onni Kelo 1954–1958, Pirkko Poukka 1962–1964, Toivo Korhonen 1965–1967, Antero Holopainen 1967–1968, Paavo Korhonen 1968–1969, Erkki Tammela 1969–1970, Toni Edelmann 1970–1976 ja 1977–1980, Monna Kamu 1976–1977, Kaj Chydenius 1980–1981, Eric-Olof Söderström 1982, Antti Äärimaa 1982–1988, Maritza Núñez 1988–1991, Matti Perttula 1991–1996, Jussi Tuurna 1996–1999, Thomas Regelski kevät 2000, Iiro Ollila 2000–2006, Reijo Aittakumpu 2006–2011, Jouni Bäckström 2011–2012, Jussi Tuurna syksy 2012, Kaapo Ijas 2013–2016, Tomas Takolander kevät 2015 sekä 2017–2022. Syksystä 2022 lähtien Petri Tiainen.

Esitettyjä laajoja kuoroteoksia (mm.):

  • Toni Edelmann: Maa-kantaatti sekakuorolle, mies- ja naissolistille, puhujalle sekä orkesterille
  • Mikis Theodorakis: oratorio Canto General (Pablo Nerudan runoihin; kantaesitys Suomessa)
  • Veljo Tormis: Raudan kirous (suomalais-ugrilaiseen loitsuun perustuvaan August Annistin, Jaan Kaplinskin ja Paul-Eerik Rummon runosarjaan; suomenkielinen kantaesitys)
  • Hanns Eisler: kantaatti Äiti (Bertolt Brechtin tekstiin; suomenkielinen kantaesitys)
  • Eero Ojanen: kantaatti Laulu palavasta linnusta (Matti Rossin runoon)
  • Heikki Valpola: kantaatti Pääskölintu (kantaesitys)
  • Alfonso Padilla: Infancias (Maritza Núñezin runosarjaan; kantaesitys)
  • Pekka Jalkanen: Valkoinen hevonen (Helvi Hämäläisen runoelmaan; kantaesitys)
  • Markus Fagerudd: Tämä (suomalaisten nykyrunoilijoiden teksteihin; kantaesitys)
  • Iiro Ollila: Tervetuloa Teille (Antero Gustafssonin runoihin; kantaesitys)
  • Iiro Ollila: Jumalalliset karnevaalit (kantaesitys)
  • En lähde täältä salaa (tanssiproduktio. Koreografia Hanna Brotherus, sävellys Reijo Aittakumpu; kantaesitys)
  • Kaapo Ijas:Turvapaikka (kantaatti sekakuorolle ja sinfoniaorkesterille. Runot Hanna Weselius)
  • Kaapo Ijas: Ekokalypsi (kantaatti sekakuorolle ja sinfoniaorkesterille. Runot Eeva-Liisa Manner, Pentti Saaritsa ja Saila Susiluoto
  • Tomas Takolander: Tie (sekakuorolle ja puhallinorkesterille)
  • Tomas Takolander: Nyljetyt laulut (sekakuorolle, bassobaritonisolistille ja sinfoniaorkesterille), sanat Juha Hurme

Yhteistyötä ja taltiointeja (mm.):

  • yhteistyö KOM-teatterin kanssa: Isänmaallinen ilta II 1998, Juhlat-näytelmä 2002
  • useita levytyksiä, radio- ja TV-taltiointeja (ks. äänite- ja julkaisuluettelo)

Uusin levy

  • En vivo en Sala Dolores (2007)

En vivo en Salsa Dolores

 

Äänite- ja julkaisuluettelo

Koiton Laulun säännöt

Sivun yläreunaan