Vappujuhla vuonna 1953 Kaisaniemessä. Koiton Nuorisokuoro ja Hertta Kuusinen

Kuoron toimintaa 1970–

1952–1999

Vuonna 1952 perustettiin Koiton Nuorisokuoro, joka vuonna 1961 muutti nimensä Koiton Lauluksi. Kuoron johtajaksi ryhtyi vuonna 1970 säveltäjä Toni Edelmann. Edelmann ja monet muut uuden laululiikkeen säveltäjät rikastuttivat kuoron ohjelmistoa, josta julkaistiin neljä LP-levyä (Loista tähti loista, Maa, Koiton laulu ja Päivänpyörä). Heisipuu kukkii, Kalliolle kukkulalle, Silmät armaat ja monet muut laulut ovat edelleen kuoron ohjelmistossa. Edelmannin ollessa ulkomailla kaudella 1976–77 Koiton Laulua johti Monna Kamu. Vuonna 1979 Koiton Laulu vieraili Yleisradion edustajana kansainvälisillä Hanns Eisler -festivaaleilla Leipzigissa johtajanaan Toni Edelmann. Vuosina 1980–81 kuoroa johti säveltäjä Kaj Chydenius. Hänen kaudellaan tehty LP-levy Kevään malja sisältää vanhoja ja uusia työväenlauluja. Mieleenpainunut hetki kuorolle ja rannalle sattuneelle yleisölle oli, kun helteisellä konserttimatkalla bussi pysähtyi järven rantaan ja kuorolaiset heittivät vaatteet pois päältään rynnäten uimaan. Johtaja Kaj Cydenius ui edessä johtaen perässään uinutta laulavaa kuoroa.

Vuonna 1981 Koiton Laulu esitti Mikis Theodorakisin oratorion Canto General Pablo Nerudan sanoihin. Säveltäjä johti Helsingissä pidetyt valtavan suosion saavuttaneet konsertit, joista tehtiin kansainväliseenkin levitykseen yltänyt TV-ohjelma. Kuoron johtajana teoksen harjoitusperiodin ajan oli kapellimestari ja kuoronjohtaja Eric-Olof Söderström.

Musiikinopettaja ja diplomilaulaja Antti Äärimaa johti kuoroa 1982–88. Hänen johdollaan Koiton Laulu esitti useita laajoja kuoroteoksia, mm. Paroni Paakkunaisen Kalevaisen, Eero Ojasen kantaatin Laulu palavasta linnusta, Hanns Eislerin Äiti-kantaatin ja Heikki Valpolan Pääskölintu-kantaatin, joka julkaistiin Kullervo-kuoron ja Koiton Laulun yhteisellä levyllä Päivälintu. Ohjelmistossa oli myös Veljo Tormisin teoksia, mm. Raudan kirous, joka kantaesitettiin suomeksi. Vuonna 1988 kuoro saavutti Yleisradion edustajana menestystä kansainvälisillä Hanns Eisler -festivaaleilla Leipzigissa. Koiton Laulu teki Suomen tv-lähetysten historiaa, kun kuoron lauluryhmä esiintyi TV1:ssä maailman ensimmäisen NICAM-moniäänilähetystä käyttävän säännöllisen ohjelmasarjan Metro avajaisesityksessä 9.1.1988 laulaen stereolähetyksessä Valto Hagertin kanssa.

Vuosina 1988–91 kuoroa johti perulaissyntyinen kuoronjohtaja Maritza Núñez, jonka johdolla saavutettiin 1989 Varnan kuorokilpailuissa sekakuorosarjan viides sija. Kausi huipentui Etelä-Amerikkaan (Chile, Argentiina, Uruguay ja Brasilia) suuntautuneeseen konserttikiertueeseen kesällä 1991. Kiertueen pääteos oli Núñezin runosarja Infancias, jonka sävelsi Suomessa asuva chileläissyntyinen Alfonso Padilla. Infancias julkaistiin myös kasettina ja CD-levynä sekä esitettiin syksyllä 1991 kahdessa konsertissa Tukholmassa.

Diplomipianisti Matti Perttula johti kuoroa vuosina 1991–96. Hänen kautensa haastavin taiteellinen tehtävä oli Pekka Jalkasen Helvi Hämäläisen runosarjaan säveltämä kantaatti Valkea hevonen, joka kantaesitettiin kuoron 40-vuotiskonsertissa Kaapelitehtaalla. Komeaan ilotulitukseen huipentuneissa Juhlissa esiintyi mm. TUL:n painijoita Paroni Paakkunaisen säestyksellä. Kuoro vieraili Perttulan johdolla Tallinnassa ja vuonna 1995 Dublinissa, missä osallistuttiin myös Voices of the World -kuorotapahtumaan.

Vuosina 1996–99 Koiton Laulua johti erityisesti teatterimusiikin parissa ansioitunut Teatterikorkeakoulun musiikin lehtori Jussi Tuurna. Brecht elää - eläköön -konsertissa 9.2.1998 kuoro esitti osia Eislerin Äiti-kantaatista. Joulukuussa 1998 kuoro oli mukana KOM-teatterin Savoy-teatterissa esitetyssä Isänmaallinen ilta II:ssa (Ohjaus Pekka Milonoff), josta tehtiin myös TV-ohjelma (esitetty 6.12.1999 TV 1:ssä). Syksyllä 1999 kuoro valmisti Markus Fageruddilta tilaamansa sävellykset Elävien runoilijoiden klubin jäsenten (mm. Annukka Peura ja Ilpo Tiihonen) runoihin. Teos Tämä esitettiin Okapistisen musiikin iltamissa Free Okapi -yhtyeen kanssa 1999.

2000–2005

Kevätkauden 2000 Koiton Laulua johti yhdysvaltalainen Thomas Regelski, joka opetti Sibelius-Akatemiassa Fulbright-professorina. Hän toi mukanaan oman englanninkielisen ohjelmistonsa, joka esitettiin kevätkonsertissa Balderin salissa. Kuoro esiintyi myös AWE-tapahtumassa Kiasmassa. Tiina-Maija Lehtonen teki keväällä 2000 Koiton Laulusta dokumentin Yhteislaulun ilosta ja ihanuudesta, jonka TV 1 esitti sarjassa "Suomalainen onni". Osa kuoron jäsenistä osallistui Kuvia hämärässä -esitykseen Masa-Yardsin telakalla. Elokuussa 2000 kuoro osallistui vielä KOM-teatterin Isänmaallinen ilta -koosteeseen Tampereen teatterikesässä.

Vuosina 2000–2005 kuoron taiteellisena johtajana oli Iiro Ollila. Kuoro esiintyi Ollilan johdolla Taiteiden yössä Finlandia-talolla sekä osallistui eteläafrikkalaisen Mokale Koapengin workshoppiin, jossa tutustuttiin afrikkalaiseen perinnemusiikkiin ja tanssiin. Keväällä 2001 valmistettiin konsertti Tervetuloa Teille!, joka oli uuden taiteellisen johtajan säveltämä teoskokonaisuus Antero Gustafssonin teksteihin. Syksy 2001 huipentui kahteen Kaamoskonserttiin.

Vuoden 2002 keväällä ja syyskuussa suurin osa kuorosta oli mukana KOM-teatterin näytelmässä Juhlat. Syksyllä vietettiin Koiton Laulun 50-vuotisjuhlia konserttikiertueella Jyväskylään, Tampereelle ja Helsinkiin. Kiertue huipentui kahteen juhlakonserttiin vanhassa Koiton salissa (myöh. Aktia-sali). Juhlien yhteydessä julkaistiin myös kaksois-CD.

Vuonna 2003 kuoro esiintyi mm. säveltäjä Eero Ojasen 60-vuotisjuhlakonserteissa Savoy-teatterissa ja Makasiineilla sekä Maailma kylässä -festivaalilla. Kuoron 2 kevätkonserttia Astoria-salissa (uudempi Koiton sali) saavutti suuren yleisösuosion. Myös medianäkyvyys ennen konsertteja oli hyvä. Konserteissa esitettiin mm. M. A. Nummisen Kanteletar-sarja, josta Iiro Ollila oli tehnyt sovituksen sekakuorolle ja yhtyeelle. M. A. lauloi solistina.

Heinäkuun lopussa Koiton Laulu piti Työväen musiikkitapahtumassa Valkeakosken Kirjaslammen uimalassa konsertin ja veti yöyhteislaulutilaisuuden. Molemmat olivat aivan täynnä ja yleisöä parveili myös viereisellä uimarannalla kuuntelemassa. Alkuperäinen suunnitelma kirkkoveneissä laulamisesta ei onnistunut. Ennen konserttia kuoro virittäytyi tunnelmaan seuraamalla kuinka henkilöauto ajoi itsekseen hiekkarannalta järveen ja miten sitä pelastettiin.

Syksyn konsertin teemana marraskuun lopussa oli "Tummat laulut".

Vuoden 2004 alussa Koiton Laulu käynnisti hoivalaitoksiin ja vankiloihin suuntautuvan konserttitoiminnan tarkoituksenaan lisätä kulttuuritarjontaa ihmisille, jotka eivät muuten helposti pääse taidetilaisuuksiin. Ensimmäiset suuren suosion ja medianäkyvyyden saavuttaneet laitoskonsertit olivat tammikuun lopussa ja helmikuun alussa Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa, Helsingin vankilassa, Keravan vankilassa ja Oulunkylän sotaveteraanien kuntoutuskeskuksessa.

Kevätkonsertti "Vapauden kaihoa" pidettiin toukokuussa 2004 yhdessä Pentti Lahden kanssa. Kesäkuun lopussa kuoro piti konsertin Uuden kirjan päivillä Orivedellä. Syksy alkoi vauhdikkaasti Taiteiden yössä ja Pablo Nerudan 100-vuotisjuhlissa, jossa presidenttikin kehui kuoron laulua.

Talvi- ja kevätkausi 2005 menivät suurelta osin Pori Jazzissa kesällä esitettävän teoksen improvisaatio- ja lauluharjoituksissa. Laitoskonsertteja jatkettiin tammikuussa 2005 kehitysvammaisten hoitolaitoksissa Killinmäessä ja Sofianlehdossa. Kevään isommista esiintymisistä voidaan mainita Raittiusyhdistys Koiton Pohjolan Pirtin 100-vuotisjuhlan merkeissä järjestämät iltamat Lammassaaressa. Kiinnostava kokemus oli myös dokumenttifilmin "Kenen joukoissa seisot" tekoon osallistuminen laulamalla liikkuvassa raitiovaunussa. Filmi on sittemmin saanut laajan suosion elokuvateattereissa ja festivaaleilla. Se on Suomen kaikkien aikojen katsotuin dokumenttielokuva. Elokuva voitti parhaan dokumenttielokuvan Jussin ja oli ehdolla Jussi-palkinnon saajaksi myös monissa muissa sarjoissa.

Heinäkuussa 2005 Koiton Laulu esiintyi Pori Jazzin 40-vuotisfestivaalilla pitäen Promenadisalissa kaksi konserttia yhtyeen (saksofoneissa Jukka Perko, haitarissa Johanna Juhola, perkussioissa Sami Koskela ja live-elektroniikassa Ismo Laakso) kanssa. Konserteissa kantaesitettiin Pori Jazzin tilaama Iiro Ollilan teos "Jumalalliset karnevaalit". Konsertit onnistuivat loistavasti ja niiden saama huomio julkisuudessa oli mahtava sekä etukäteen että jälkikäteen. Jopa TV 1:n pääuutisissa oli yli kahden minuutin uutinen konserteista. Lisää Pori Jazzin WWW-sivuilta >>

Koiton Laulu oli Suomen Työväen Musiikkiliiton (STM) 85-vuotisjuhlissa Tampereella pääesiintyjä sunnuntaina 9.10.2005 kahdessa pääkonsertissa, joissa esitettiin lavakronikka "Kovasti soitannollista väkee". Sen oli käsikirjoittanut ja ohjannut Johanna Freundlich.

Marraskuussa konsertoitiin Myllypuron sairaalassa ja Käpyrinteen palvelutalossa.

2006

Vuoden 2006 alussa kuoro osallistui 14.–15.1. KOM-teatterin 35-vuotisjuhlakonsertteihin. Kulttuuritalossa pidettiin neljä loppuunmyytyä konserttia. Kuoron harjoitti ja sen johtajana toimi Markus Fagerudd. Konserttien jälkeen johtajana aloitti musiikkikasvattaja Reijo Aittakumpu.

Kaisaniemen bileet 18.3. onnistuivat mainiosti. Agit-Prop esitti "prolerevityksiä" (yleisön termi) ja tupa oli täynnä.

Koiton Laulu esiintyi Heikki Valpolan 60-vuotispäivillä Sibelius-Akatemian konserttisalissa 21.4. yhdessä Kullervo-kuoron kanssa.

Kuorolaisia osallistui pariin otteeseen laulavina avustajina Matti Ijäksen tv-elokuvan "3 suudelmaa" kuvauksiin. Elokuva esitettiin TV 1:ssä joulukuussa.

Balderin salissa pidettiin 10.5. Reijo Aittakummun ensimmäinen konsertti Koiton Laulun johtajana. Loppuunmyyty konsertti oli taiteellinen menestys.

Laitoskonsertit jatkuivat toukokuussa kehitysvammaisten hoitalaitoksessa Killinmäessä ja Itä-Pasilan palvelutalossa.

Kuorojen kierros elokuussa aloitti syyskauden vauhdikkaasti.

Kauan valmisteltu Jukebox pidettiin 7.10. Gloriassa. Sali oli loppuunmyyty ja yleisöä jonotti kadulle asti. Näyttelijöinä ja lausujina olivat Jaana Pesonen ja Jukka Keinonen. Yhtyeessä soittivat Pentti Lahti, Juha Mäntylä, Sami Kontola ja Harri Virtamo. Yleisö valitsi maailman suurimmasta jukeboxista esitettäväksi EP-levyjä. Kukin levy sisälsi lauluja ja runoja. Pari tuntia kestänyt sykähdyttävä konsertti päättyi klubi-iltaan.

Kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan 70-vuotiskonsertissa esiinnyttiin 13.10. Vanhalla muiden huippuesiintyjien kanssa ja 19.10. kuoro lauloi EU-puheenjohtajuusohjelmaan liittyneessä arkkitehtuuripoliittiseen konferenssissa Heikki Valpolan johdolla yhdessä Kullervo-kuoron kanssa. Kantaesityksenä esitettiin Valpolan teos "Manaus" paremman yhdyskuntasuunnittelun puolesta.

Kullervo-kuoron kanssa jatkettiin yhteistyötä pitämällä Valkoisessa salissa yhteinen Kaamoskonsertti 28.11. Loppuunmyydyssä konsertissa yleisön ja kuorojen välinen vuorovaikutus täytti salin. Kuorot esiintyivät oman ohjelmistonsa lisäksi myös yhdessä mahtavana 80 hengen kuorona.

Kinaporin palvelukeskuksessa pidettiin 14.12. konsertti, jossa oli lämminhenkinen tunnelma.

2007

Vuoden 2007 lähes kolmestakymmenestä esiintymisestä ensimmäinen oli Kaisaniemen bileet, jotka pidettiin 9.3.2007 kuubalaisen musiikin merkeissä. Tilaisuus oli saavutti suuren menestyksen ja oli loppuunmyyty. Esiintyjinä olivat kuoron lisäksi Tero Toivasen All Stars kokoonpano Septeto Son Oriental ja DJ Papá Montero.

Koiton Laulu teki historiaa säestämällä kuoromusiikilla ukrainalaisen Alexandr Dovženkon mykkäelokuvan Maa 31.3. ja 1.4. kolmessa loppuunmyydyssä näytöksessä elokuvateatteri Orionissa. Vuonna 1930 tehty elokuva kuuluu ns. neuvostoavantgarden huippuihin. Esitys liittyi Suomen elokuva-arkiston 50-vuotisjuhlakauteen. Mittavan produktion musiikin sävelsi ja koosti muusikko ja säveltäjä Sanna Salmenkallio, joka myös johti kuoroa esityksissä.

Vappulounas järjestettiin perinteisesti Käpylän työväentalossa. Laitoskonsertit jatkuivat toukokuussa kehitysvammaisten hoitolaitoksessa Killinmäessä.

Kuorojen kierros aloitti taas 16.8. syyskauden. Kuorolaisia osallistui kauden alussa avustajina uuden Kummeli-elokuvan ja Monte Rosso -elokuvan kuvauksiin. Kaisaniemen bileet pidettiin täydelle salille 21.9. Esiintyjinä olivat Koiton Laulu, Kuukumina ja Recado.

Koiton Laulu piti 24.10. laitoskonsertin Asumispalvelukeskus Wilhelmiinassa Pikku-Huopalahdessa. Perjantaina 9.11. pidettiin loppuunmyyty Kuuban lähtökosertti Balderin salissa ja samana iltana vauhdikkaat Kuuba-bileet Ravintola Kaisaniemessä, jossa esiintyivät Koiton Laulu, Septeto Son Oriental ja DJ Papá Montero.

kuva (Flash) latautuu Kuubasta = saattaa kestää
IE-selaimella tausta ei ehkä näy oikein

Kuoro osallistui marraskuussa Kuubassa Santiago de Cuban kansainväliseen kuorofestivaaliin ainoana eurooppalaisena kuorona. Festival Internacional de Coros järjestettiin 20.–25.11.2007. Kuoron kolme konserttia ja useat pienet esiintymiset saaavuttivat suuren suosion. Sala Dolores -salissa pidetty pääkonsertti lähetettiin Kuuban kansalllisessa radiossa. Kuorosta oli juttuja televisiossa ja useissa lehdissä.

Koiton Laulu piti 12.12. laitoskonsertin Myllypuron sairaalassa. Kuoro jakaantui pienempiin ryhmiin, jotka esiintyivät osastoilla ja potilashuoneissa. Vastaanotto oli lämmin.

2008

Vuosi 2008 alkoi KOM-ravintolassa Koiton Laulu Ensemblen loppuunmyydyllä ohjelmallisella illalla, joka uusittiin huhtikuussa. Vuotalossa oli 6.3. Terveisiä Kuubasta -konsertti. jossa kuoro esitti lähes koko Kuuba-matkan ohjelmistonsa. Naistenpäivän bileet pidettiin 8.3. Ravintola Kaisaniemessä. Pääesiintyjänä olivat Kitkerät Neitsyet ja tanssittajana Nuottikriisi.

Vappulounas oli Käpylän työväentalossa torstaina 1.5. Tanssittajana oli perinteiseen tapaan Lyylin Kala. Kansallisrealistinen konsertti Lunta ja humppaa pidettiin Balderin salissa vastaanottavaiselle yleisölle sunnuntaina 18.5.

Laitoskiertue jatkui toukokuussa kehitysvammaisten parissa 21.5. Sofianlehdossa ja 28.5. Killinmäessä.

Syyskausi alkoi perinteiseen tapaan Kuorojen kierroksella torstaina 14.8. Elokuun lopussa kuoro osallistui Art goes Kapakka -festivaalin ja Ravintola Rymy-Eetun järjestämään kuorokilpailuun menestyen hyvin, muttei kuitenkaan voittanut.

Autottomana päivänä 22.9. kuoro esiintyi metroasemilla (Kaisaniemi, Hakaniemi, Herttoniemi, Itäkeskus ja Vuosaari) joukkoliikenteen puolesta. Esiintymiset järjestettiin yhteistyössä HKL:n kanssa. 11.10. Koiton Laulu oli Leppävaaran kirjastossa mukana avaamassa ensimmäistä Kuubaviikkoa. Perjantaina 17.10. kuoro lauloi Asunnottomien yössä Hakaniemen torilla.

Sunnuntaina 26.10. pidettiin Kulttuuritalon täydessä salissa konsertti Aatosta, eetosta, paatosta ja parodiaa yhdessä Kitkerien neitsyeiden kanssa. Konsertti kuului Kulttuuritalo 50 vuotta -konserttisarjaan. Upean konsertin vierailijoina olivat Sinikka Sokka, Pepe Willberg, Olavi Uusivirta, Ville Kalliosta ja Varaque.

Loka—joulukuussa kuorolaisia oli avustajina Saara Saarelan pitkässä elokuvassa Väärät juuret.

Itsenäisyyspäivänä 6.12. kuoro esiintyi Köyhien tsenäisyypäivän juhlassa Hakaniemen torilla ja 10.12. Amnesty Internationalin järjestämässä YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen 60-vuotisjuhlassa Kirjasto 10:ssä.

2009

Vuosi 2009 alkoi elokuussa ensi-iltansa saaneen tanssiteoksen harjoittelulla. 18.2. kuoro esiintyi elokuvateatteri Maximissa elokuvan Che - sankari kutsuvierasnäytännössä. Kaisaniemen bileiden sarjaa jatkettiin 6.3. Menestyksen saavuttaneessa juhlissa esiintyjinä olivat kuoron lisäksi Banda Reggae Papagaio, HisR ja Orkesteri Riento.

Valtakunnallisilla sosiologipäivillä kuoro esiintyi Vanhalla 20.3. Laitoskeikkojen sarja jatkui Killinmäessä 18.4. Samana iltana kuoro esiintyi Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL:n kevätpäivillä. Vappua vietettiin perinteiseen tapaan Käpylän työväentalolla Lyylin Kalan tanssittaessa. Vappulounas on järjestetty jo 20 kertaa.

Keskiviikkona 20.5. seilasi Koiton Arkki Ravintolalaiva Wäiskillä. Mukana olivat esiintymässä Crosscountry 50km, Rönsy, Varaque, Kanerva ja sähköpoika –bändi, trubaduuri Jarno Sakki, klovni Kukka Eklund ja Nuottikriisi sekä ammattitanssijoita ja koreografi Hanna Brotherus. Maanantaina 25.5. kuoro nauhoitti Käpylän kirkossa Sanna Salmenkallion musiikkia ja äänimaailmaa Georg Grotenfeltin FST:lle ja TV2:lle ohjaamaan dokumenttifilmiin.

Koiton Laulu esitti 19.—28.8. Kaapelitehtaan Pannuhallissa uutta luovan En lähde täältä salaa -tanssiproduktion. Produktio tehtiin yhteistyössä Zodiak - Uuden tanssin keskuksen kanssa. Hanna Brotheruksen koreografia ja Reijo Aittakummun musiikki veivät katsojan elämänmakuiselle matkalle nousukauden jälkeisen Suomen henkiseen maisemaan. Pukusuunnittelija oli Karoliina Koiso-Kanttila ja valosuunnittelija Mika Haaranen. Teoksessa tanssivat kuoron lisäksi Hanna Korhonen, Maria Nurmela ja Laura Vesterinen. Kahdeksan loppuunmyytyä esitystä saavutti valtaisan yleisö- ja mediasuosion.

Kuoro lauloi 18.11. Kallion lukion kannatusyhdistyksen juhlissa, 28.11. Erkki Kujanpään hautajaisissa ja 6.12. Köyhien linnanjuhlissa Hakaniemen torilla.

2010

Lauantaina 6.2. Koiton Laulu piti suuren suosion saavuttaneen konsertin "Kärki ja tunteet" Balderin salissa. Konsertti oli loppuunmyyty jo pari viikkoa aikaisemmin.

Koiton Laulun Wäiski-bileet olivat Ravintolalaiva Wäiskissä la 20.3. Esiintyjinä olivat kuoron lisäksi Reippaat äidit, Varaque ja Nuottikriisi. Perjantaina 26.3. kuoro lauloi kirjanjulkistustilaisuudessa ja syntymäpäivillä. Laitoskiertuetta jatkettiin keskiviikkona 14.4. konsertilla Helsingin vankilassa Sörnäisissä.

Kuoron perinteinen vappulounas Käpylän työväentalossa 1.5. oli taas täynnä kuorolaisia ja kuoron ystäviä. Lounaalla esiintyivät kuoro ja mieskvartetti. Lyylin Kala oli jälleen tanssiorkesterina.

Perjantaina 4.6. kuoro esiintyi Vartiokylän työväentalossa Vasemmistotaiteilijat ja -kulttuurityöntekijät toimintaryhmä VATAKin Rock, rieha ja rakkaus -bileissä.

Lauantaina 12.6. Koiton Laulu oli Suomen Työväen Musiikkiliiton 90-vuotisjuhlakonsertin toinen pääesiintyjä. Paasitornin täyden juhlasalin yleisön joukossa oli myös tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Koiton Laulu uusi elokuussa En lähde täältä salaa–tanssiproduktion, jonka koreografina oli Hanna Brotherus. Produktio toteutettiin Kaapelitehtaan Pannuhallissa yhteistyössä Zodiak - Uuden tanssin keskuksen kanssa. Kuusi loppuunmyytyä esitystä oli 8.–13.8.2010. Työryhmä oli sama kuin edellisenä vuonna (ks. yllä).

Keskiviikkona 18.8. julkaistiin Koiton Laulun yhteiskunnallisen laulumusiikin sävellyskilpailun tulokset. Osallistuneita teoksia oli 163. Voittaneen teoksen Jorma oli säveltänyt Tapani Länsiö ja teksti oli Kari Hotakaisen.

Torstaina 19.8. kuorolla oli kolme esiintymistä: ensin Pro Lapinlahti - Lappviken ry:n Sadonkorjuujuhlassa Lapinlahden sairaalan puutarhassa ja sitten perinteisellä kuorojen kierroksella Zetorissa ja Juttutuvassa. Fanijoukko täytti ravintolat.

Koiton Laulun arkisto

Koiton Laulun (aik. Koiton Nuorisokuoro) arkisto on Kansan Arkistossa.

Tutkielma Koiton Laulusta

Kirsti Kuusterä teki Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan tammikuussa 2007 hyväksytyn talous- ja sosiaalihistorian pro gradu -tutkielman "Aineettomien pääomien ylisukupolvinen siirtyminen harrastustoiminnassa - Tapaustutkimus Koiton Laulu" (121 s., 6 liites., pdf - 1,2 MB). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mikä rooli harrastustoiminnalla on sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman siirtymisessä sukupolvelta toiselle. Tutkielma hyväksyttiin arvosanalla laudatur, joka on korkein mahdollinen.

Sivun yläreunaan